Porvoon vanha asema

 

Vierailimme menneenä viikonloppuna Porvoossa Smaku -ruokafestareilla ja maistelimme pieniä, suloisia ravintolaruoka-annoksia pikkurahalla. Miehen isoveljen piti pyöriä kanssamme pitkin Porvoota, mutta hän sairastuikin viime hetkellä flunssaan. Kiertelimme siellä sitten puolison kanssa kahden kesken.

Majoituksen olin varannut jo hyvissä ajoin Porvoon vanhalta juna-asemalta. Sisustuslehdissä näkee aina tyylikkäitä kyläkouluja, juna-asemia ja kauppoja, jotka on remontoitu kauniiksi vanhaa kunnioittaen. Oli kivaa päästä larppaamaan sellaisen sisustuslehtikodin elämää. Täytyy myöntää, että nautin historian havinasta ja kaikista näkemistäni ihanista asioista. Tuijottelin ympärilleni vaaleanpunaisella sohvalla auringon valaistessa valkoista lautalattiaa sekä pönttöuunin kulmaa - ja hyrisin tyytyväisenä.

Laitoin tänne taannoin valokuvia kauniista Asemanvartija 12 -taloyhtiöstä. Muutamia päiviä myöhemmin huomasin paikallislehteä lukiessani, että siitä oli kirjoitettu juttukin. Talo on rakennettu alunperin Valtionrautateiden työntekijöiden asutettavaksi. Talo täyttää tänä vuonna sata vuotta. Viime lauantaina järjestettiin juhlan kunniaksi pihabileet, joihin oli kaikilla avoin ja vapaa pääsy. Olisin mennyt itsekin paikalle kamerani kanssa pyörimäään, jos en olisi ollut menossa Porvooseen juuri sinä päivänä. 

Eipä tässä nyt kuulkaas kummempia. Kesälomani on päättynyt ja loman jälkeistä viimeistä vapaapäivää viedään. Huomenna hyppään jälleen oravanpyörän kyytiin. Myös puolison opintojen syyslukukausi käynnistyy viikon päästä. Syksy ja arki ovat todellakin alkamassa. Jokseenkin raskaan sorttinen aloitus, kun on lähes heti luvassa kuusi työpäivää putkeen. Nyt nähdään, kuinka lonkkani jaksaa ja kestää.