torstai 28. tammikuuta 2021

Penni ajatuksistasi






Kaipaan vihreyttä talven keskelle. Siksipä olen poiminut pari viherkasvia ostoskoriini sitten viime näkemän. Tuo kuvissa oleva penninmuori on toinen niistä. Hankkisin kasveja enemmänkin, mutta viherpeukaloni on ikävä kyllä keskellä kämmentä. Olen saanut hengiltä monia lajikkeita. 

Kotisohvalla surffatessa olen tehnyt myös muita ostoksia. Yläkuvan muistitaulu löytyi Ikean ja pellavainen tyynyliina sekä puinen naulakko Zicosin verkkokaupasta. Muistitaulu etsii yhä paikkaansa, tyyny jäi korituoliin makuuhuoneen nurkkausta sulostuttamaan. Naulakko päätyi makuuhuoneeseen. Sain viimein esille miehen siskolta vuosia aiemmin saamani Esteri Tomulan Arabialle suunnitteleman seinälautasen. Niin kaunis tuo lumme-aihe. Vie ajatukseni kesäisiin päiviin ja melontaretkiin anoppilan rannassa.

Tänään on ensimmäinen vapaapäiväni neljästä. Miehelläkin on vapaata. Mitähän kivaa sitä keksisi?

keskiviikko 27. tammikuuta 2021

Tulppaanien aikaan





Motivaationi bloggausta kohtaan on ollut viime aikoina jokseenkin pohjalukemissa. Olen murheissani ajatellut, ettei blogini tainnut sittenkään löytää niitä, joita tavoittelin. Olin jo lopettelemassa ja hautaamassa koko touhua, mutta sitten kuulin, että täällä vieraillaan. Tuli niin hyvä mieli, että kaivelin koneen esille saman tien ja aloin naputella. Ihanaa, että olette tosiaan siellä ruutujen ääressä.

Ei bloggaustauko kuitenkaan aivan turha ollut. Olen nimittäin sisustanut kotia ja napsinut urakalla valokuvia. Olen saanut varattua tapetointiapuakin helmikuulle. Tässä talven mittaan on siis luvassa uunituoreita valokuvia. Tämä tulppaanikuva on viime tammikuulta, uudet valokuvat kun odottavat vielä siirtoa syvällä kameran uumenissa. Lupaan palata niihin heti seuraavissa postauksissa.

On tässä ollut meneillään myös elämäntapamuutosta. Joulusuklaista vieroittauduin työllä ja tuskalla. Sen jälkeen olen keventänyt syömisiäni ja lisännyt askelia elämääni. Tänään työpäivän päätteeksi mittarissa on jo melkein 19 000 askelta. Joko voisin viettää loput illastani sohvalla ilman tunnontuskia?

Asiani ovat monella tapaa hyvällä mallilla juuri nyt. Elämä astman kanssa sujuu, viihdyn työssäni ja nautin siitä, etten paina enää täyttä työviikkoa. On mukavaa, että jaksamista riittää muuhunkin, kuten pienimuotoisiin sisustusprojekteihin. Vain päivittäisten uutisten lukeminen saa mieleni mustumaan...

keskiviikko 6. tammikuuta 2021

Onnea ja iloa vuodelle 2021


Joulun paketoin sievästi kaappiin. Vain sähkökynttelikön jätin keittiön ikkunalle vuoden pimeimpien iltojen iloksi. Joulunpunaisen tilalle kaivelin kaapista viime vuoden suosikkivärini korallin. Innostuin siitä ensin kesällä vaatehankintojen muodossa. Korallin sävyjä minulta löytyykin tätä nykyä aina huppareista  hameisiin ja tennareista korvakoruihin. Kodin sisustuksessa korallia on vain ripaus. Omistan kaksi Marimekon Letto-mukia, saman sarjan kulhon ja Porvoon putiikista löytämäni teepurkin.

Juhlakausi oli ja meni. Vuoden vaihtumista juhlistin puolen yön aikaan yksinäni työpaikalla. Kohotin ilmaan kuohuviinilasin, johon olin kaatanut työpaikan jääkaapista löytämääni alkoholitonta Pirkan kuohujuomaa. Vapailla hain pullon aitoa kuohuvaa. Meillä oli nimittän miehen kanssa syytä pieneen juhlaan. Sampanjalla skoolasimme kahtakymmentä yhteistä vuotta. Hurjaa, miten nopeasti aika on kulunut.

Maisema on ollut häkellyttävän kaunis lumesta notkuvine puineen ja valkoisine hankineen. Tällainen postikorttimaisema minulla oli mielessä joulua ajatellen, mutta toimituksessa kesti näköjään aikansa. Nytkin ulkona leijailee hiljalleen lumihiutaleita lumisten oksien päälle. Onneksi ehdin nautiskelemaan talven iloista vapaapäivinäni, eipä harmita tänään niin paljon lähteä viettämään iltaa töihin.