tiistai 23. huhtikuuta 2024

Kesäkauden avaus

 





Puoliso toi kukkia. Sen verran kaivelin kameraa eilen esiin, että napsin muutamia kuvia muistoksi. Oranssit liljat ovat piristävät. On jotenkin aurinkoisempi fiilis aamullakin, kun huomaan kukat pöydällä. 

Elossa ollaan, vaikkei sitä tämän blogin perusteella uskoisi. Minun piti ottaa tässä vaiheessa rennommin, mutta sitten työpaikalla kyläili joku influenssatyyppi ja jälki on ollut sen mukaista. Sanotaanko, että töitä on tullut painettua urakalla. Nyt aion laiskotella päivän tai pari. Piilotin puhelimenikin tyynyn alle. 

Takatalven innoittamana kävin tänään hakemassa pullon vaaleanpunaista kesäskumppaa. Kaivelin jo kaapista nätin kesämekon päälleni. Ajatuksena on tilata hyvää ruokaa, avata cava ja istua pitkästä aikaa nokatusten puolison kanssa. Kaihtimien taakse jää kätevästi todellisuus, johon kuuluu jäisen liukkaat kävelykadut, tienposkessa nököttävät sohjokasat ja vaakatasossa tanssahtelevat lumihiutaleet. 

perjantai 12. huhtikuuta 2024

Pilvet liikkuu, minä en

 







Kotimme eteistä en valokuvaa juuri koskaan ja sille on syynsä. Vaikka aurinko helottaa ulkona kirkkaana, niin eteisessä on kuitenkin hämyisää. Miettikääpä, millaista siellä on pimeimpään vuodenaikaan. Tuon pöytälampun hankin aikoinaan sähkökatkoja ajatellen. Valaisin on ladattava, mikä on todella hyvä juttu, sillä tuon kaapin lähellä ei ole pistorasiaa. Kun akku loppuu, vien lampun muualle ladattavaksi. 

Kesälomasuunnitelmat on viimein lyöty lukkoon. Selailin yhden vapaapäivän ajan majoituksia Puolasta - ja löysinkin lopulta sopivan. Vanhaan vilja-aittaan rakennettu tunnelmallinen huone oli molempien mieleen. Huoneesta on käynti pienen pienelle patiolle, jossa voi istua nautiskelemassa ulkoilmasta. 

Passini muuten kilahtaa vanhaksi ihan näinä päivinä. Eilen kävin passikuvassa, seuraavilla vapailla aion istahtaa pyllylleni ja naputella passihakemuksen. Onpahan hupia luvassa vapaapäivien ratoksi.

On jotenkin ollut stressaavia päiviä viime aikoina. Työhön liittyviä murheita. Osa huolenaiheista hälveni tänään. Osan kanssa murehtiminen jatkuu. Oli onni, että lähdin ulos tekemään jotain mukavaa. Pilvien liikkeiden tuijottelu keinussa sai olon tuntumaan kevyeltä. Ehkä ne asiat siitä taas järjestyvät. Jos eivät, niin kohta voin ainakin nauttia kesästä. Eikä kesälomaankaan mikään mahdoton aika ole.

Nyt iltapalan kimppuun. Laitan lemppariani: Rahkaa maapähkinävoilla. Se on herkullista ja täyttävää. En uskalla edes ajatella, kuinka monta maapähkinävoipurkillista olen tuhonnut talven aikana.

lauantai 6. huhtikuuta 2024

Pääsiäistunnelmia

 













Elämä on ollut lisätöitä ja tenttimateriaalien läpi kahlaamista. Kaikki muu on ollut viime viikkoina tauolla. Eilen naputtelin viimeiset tentit onnistuneesti läpi. Olikohan niitä kaikkiaan kahdeksan vai yhdeksän? Vielä täksi illaksi aion suunnata työpaikalle, sitten jään nauttimaan elämästäni. Uimahallille tekisi ainakin mieli. Aion myös laiskotella sydämeni kyllyydestä. Sen ajatteleminenkin tuntuu nautinnolliselta.

Pääsiäisenä pidin pienen hengähdystauon kaikesta ja poikkesin puolison kanssa keväisessä Helsingissä. Talvipuutarhan kevätkukkien loistoa kävimme ihastelemassa. Pääsiäisenä liikkeellä oli muutama muukin ihminen. Hetken puikkelimme siellä ruuhkan keskellä. Minä tietysti napsin kännykällä valokuvia talteen. Sen jälkeen suuntasimme kävelleen Töölönlahdelle pitsihuviloita ihmettelemään. 

Hotellissa oli kieltämättä rentouttavaa. Kylpyammetta piti totta kai kokeilla. Kävin hankkimassa Lushista tuoksuvan kylpypommin varta varten. Kylpytakkielämä ilman kokkaamista kelpasi meille kyllä kiireisen arjen jälkeen. Omalta parvekkeelta tiirailtiin maailman menoa ja lämmiteltiin auringonpaisteessa. Oli onni, että ehdittiin nauttia. Siihen jäi aurinko ja lämpö. Keväästä nyt puhumattakaan.

Nyt laitan eväitä ja sittenpä lähdenkin tallustelemaan reppuineni tuonne takatalven keskelle. Seuraava blogipostaus tulee vähän nopeammin, sen lupaan. Nyt minulla on aikaa hengailla kameran kera.