Suloista Vappua!

 

Laakeat samppanjalasit löysin Kuopiosta. Kuohujuoma on raparperikivennäisvettä, sillä pitihän laseja päästä kokeilemaan ja valokuvaamaan. Jospa kesällä laseja pääsisi kilauttamaan aidolla kuohuvalla.

Kiirettä on pitänyt. Alkuviikko istuttiin autossa. Ensin ajeltiin kissan kanssa Kerimäelle anoppilaan, sieltä jatkettiin päivää myöhemmin miehen kanssa kahdestaan Kuopioon (meillä oli käyttämätön hotellilahjakortti, joka veteli viimeisiään) ja lopuksi taas kurvailtiin Kerimäen kautta hakemassa kissa. Reissuun lähdettiin maanantaina ja kotiin palattiin torstaina. Oli pakko, sillä minulla oli iltavuoro.

Lomalla ehdimme viettää aikaa appivanhempien kanssa, katsastaa Matkuksen ostoskeskus ja Ikea sekä syödä ja juoda hyvin. Miniloma kolmessa päivässä oli ihan hyvä ajatuksena, mutta käytännössä jäi kieltämättä kiireen maku suuhun. Noh, jospa kesälomalla ehtisi vähän enemmän. Työpaikalta piti saada kesälomien varmistus tällä viikolla, mutta mitään ei kuulunut. En osaa edes kuvitella, mihin lomani sijoittuu. Toiveenani oli saada edes yksi viikko lomaa heinäkuulle. Puolisoni kun lomailee silloin. Loput lomasta voikin olla sitten pieninä palasina pitkin syksyä. Myönnän, että hieman hirvittää.

Vappua vietämme hyvinkin arkisissa tunnelmissa. Aamupäivällä kävimme sohvaostoksilla ja laitoimme uuden sohvan tilaukseen. Sen jälkeen olemme pesseet pyykkiä, syöneet ja olleet vain. Minun vapaani jatkuvat aina tiistaihin saakka, mutta miehen on oltava aamuvuorossa jo huomenna kuudelta.

Pääsiäinen tuli ja meni

 

Valokuvassa on pääsiäisen juhlatunnelmaa pitkäperjantailta. Silloin helmililjat kukoistivat ja kaapit pursuilivat pääsiäisherkkuja. Nyt elellään vahvasti perusarkea. Pääsiäisen kukat olivat sen verran nuupahtanutta sakkia, joten kotiuduin päivän kauppareissulta parin viherkasvin kera. Löysin tänään itselleni myös uuden kevättakin. Siinäkin mielessä oikein mainio pyrähdys kaupungilla.

Nyt luvassa olisi kaikkiaan kolme yövuoroa. Toivon, että saan nukuttua tarpeeksi. Parempaa unta tavoitellakseni laittelin tänään sänkyyn putipuhtaat lakanat ja ostin varalle muutaman unimaskin, joilla pimeys on aurinkoisella säälläkin varmasti taattu. Yleensä teen yövuoroja vain kaksi kerrallaan. Nyt edessä on poikkeustilanne sairasloman takia. Onneksi noiden öiden jälkeen on taas reilusti vapaata.

Laittelen tässä samalla ruokaa. Heittelin uunipellille parsaa, jonka päälle roiskuttelin oliiviöljyä ja sormisuolaa. Aion särkeä parsojen päälle myös pari kananmunaa paistumaan. Samalle pannulle laitan vielä eiliseltä jääneet savutofut. Helppoa ruoanlaittoa, kun voi nakata uunipellille kaikkea mitä jääkaapista sattuukaan löytymään. Pääsiäisenä tuli herkuteltua, joten nyt elämässä on taas kevyempi linja.

On minulla jotain pientä odotettavaakin. Miniloma nimittäin, mutta siitä lisää myöhemmin. Ihania aurinkopäiviä toivotan. Palataan taas, kunhan jaksan napsia valokuvia ja kertoilla kuulumisia.

Hyvää Pääsiäisen aikaa

 

Eilen kiersin kukkakauppoja pääsiäisen kukkia katsellen. Lopulta mukaani valikoitui pari ruukullista valkoisia helmililjoja sekä kimppu tällaisia persikkaisia narsisseja. Tänään hain vielä työhuoneen ikkunalle keltaisen narsissiruukun. Metsästin kaupasta myös Mignon-munia sekä suuren pussillisen värikkäitä karkkirakeita. Pääsiäissiivouksenkin tein tuossa pikaisesti. Nyt aion vain heittäytyä sohvalle ja hiljentyä pääsiäisen viettoon. Puoliso on sopivasti töissä minun vapaapäivinäni, joten voin olla miten huvittaa.

Eilen kävin kummipojan virvottavana. Hän on 5-vuotias, eikä ole aiemmin virponut. Aiempina koronakeväinä ei ole voinut lähteä virpomisvitsojen kanssa kierrokselle. Hienosti virpominen kuitenkin sujui - ja onneksi olin varustautunut muutamalla suklaamunalla, että sain palkankin maksettua.

Sunnuntaina työviikkoni alkaa aamuvuorolla ja sitten töitä riittää. Minulla on nimittäin koko viikolla vain yksi vapaapäivä. Se ajoittuu muistaakseni keskiviikolle. Hyvää Pääsiäistä toivotan!

Vietän leivontapäivää

 

On ollut hämärää ja sadellut vettä aamusta asti. Pisarat vaan ropsahtelevat ikkunalautaan. Masentavan sään innoittamana kaivelin jauhot esille ja leivoin sämpylöitä. Suurin osa sämpylöistä meni suoraan pakastimeen, mutta pitihän niitä muutama maistella uunituoreena ja lämpimänä.

Puoliso selvisi koronasta suhteellisen vähillä oireilla. Hän ehti olla jo muutaman päivän töissäkin ennen eilistä maalle lähtöään. Itse en ikinä sairastunutkaan, mikä oli mielestäni pienoinen ihme. Maalle olisi tehnyt minunkin mieli, muttei kannattanut lähteä, kun menen jo huomenna töihin. Jospa sitten keväämmällä, kun lumet ovat sulaneet ja aurinko helottaa kirkkaalta taivaalta...

Illalla olisi tarkoitus lähteä kaverin kanssa ulos syömään. Tai katsotaan, jos tilaisimmekin ruokaa tänne meille. Sen jälkeen onkin luvassa viikonlopun täydeltä töitä. Palataan siis ensi viikolla!

Huhtikuun ensimmäinen

 

Pääsiäisen odotusta valokuvissa. Narsissit kukkivat vähän joka puolella. Herkkujakin oli. Alemman kuvan taustalla kirpputorilta löydetty valkoinen hampusta valmistettu Saana ja Olli -tyynynpäällinen. 

Meidän oli tarkoitus ajella alkuviikosta maalle. Emme ehtineet edes ajatella pakkaamista, kun puoliso sai lieviä flunssaoireita. Koronan kotitestit olivat negatiivisia päivästä toiseen. Kunnes yhtenä aamuna testissä oli hentoinen viiva. Saimme lähes riidan aikaiseksi pähkäillessämme asiaa. Myöhemmin illalla kotitestitulos varmisti oireet koronaksi. Mies kävi vielä varmuudeksi virallisessa testissä. Sen tulos on vielä saamatta. 

Samaan aikaan toisaalla on miehen veljen vaimo koronassa ja vielä kauempana toisaalla on miehen sisko puolisonsa kanssa koronassa. Emmekä ole olleet kummankaan perheen kanssa tekemisissä lähiaikoina. Itse olen toistaiseksi oireeton. Aamulla tekemäni koronan kotitesti oli negatiivinen. Toivon niin, että pysyisin terveenä ja pääsisin töihin. Minulla olisi nimittäin luvassa yövuoroja sunnuntaista alkaen.

Heräsin aamulla uneen, jossa olin kotikylällä lapsuudenkodin kammarissa pukeutumassa. Tein lähtöä bussille, olin jo myöhässäkin ja vilkaisin siinä sattumalta ikkunasta ulos. Kylätien päässä näin äitini seisovan ja odottavan jo minua bussille. Mietin siinä, että olisi mukavaa jäädä juttelemaan äidin kanssa, mutta bussi olisi jo kohta kylällä. Niinpä päätin, että soittelen hänelle bussista. Tämän jälkeen heräsin ja muistin, ettei minulla enää olekaan äitiä. Näin se suru muistuttaa välillä olemassaolostaan.

Eipä tänne muuten ihmeitä kuulu. Takatalviset kevätpäivät ovat sujahtaneet ohi sohvanmutkassa televisiosarjoja katsellen ja kissaystävän kanssa hengaillen. Jospa ensi viikolla olisi lämpimämpi keli ja parempia kuulumisia. Nauttikaa viikonlopusta, voikaa hyvin ja pysykää terveinä!