Juhannusviikon tunnelmia

Mies lähti viettämään sukujuhannusta anoppilaan. Minä olen yksin kotona, kuten edeltävänäkin juhannuksena - ja se vähän harmittaa. Osa juhannuksesta on töitä, joten enhän minä tästä mihinkään pääse. Ajattelen positiivisesti, että ensi kesänä olen tähän aikaan kesälomalla. On minulla hyvät perusteet toivoa näin, koska olen ollut kahtena juhannuksena peräkkäin töissä. Kaiken lisäksi suurin osa kesälomastani on elokuun lopusta syyskuulle. Tasapuolisuuden nimissä ansaitsen jo jotain kesäisempää. Lohdutukseksi hain Marimekosta itselleni kesämukit. Näin sain pienen piristyksen arkeni keskelle.

Kesälomamenot saatiin viimein suunniteltua ja varattua. Aloitamme loman risteilemällä Tallinnan edustalle Silja Europalla. Hytissä on suuri ikkuna merelle päin ja sohva siinä edessä. Tiedänpähän jo, missä minä vietän suurimman osan illastani. Risteilyn jälkeen meillä on Helsingissä hotellihuone omalla saunalla pariksi yöksi. Siinä ehtii sitten katsella museot, nähtävyydet ja reippailla kaupungilla ostoksilla. Pitäisikin pohtia jo etukäteen, mitä kaikkea sitä haluaa nähdä, tehdä ja kokea. Minullahan olisi tässä juhannuksen kieppeillä hyvää aikaa suunnitella loman tekemisiä ja menemisiä. Tuumasta toimeen siis.

Meillä ei ole kaapelitelevisiota tai nettiä vieläkään. Vikailmoitus on tehty jo viikkoja sitten, mutta asiat eivät etene. Aika vähän on tullut istuttua kieltämättä television ääressä viime aikoina. Nyt pidemmillä vapailla kaivelin suoratoistopalvelusta sarjan, joka tuntui mielenkiintoiselta. Ehdin katsoa sitä eilen vain jakson eli tänä iltana liimauduin tiukasti television ääreen. Huomiseksi järjestin itselleni töitä. Kun kerran kaupungissa ollaan ja töitä on luvassa, niin tehdään niitä sitten kunnolla. Karttuupahan matkakassa.

Eipä kai tässä kummempia. Vähän alkaa jo väsyttää, kun heräsin aamulla ihan liian aikaisin kuuntelemaan naapurin poraamista. Hyvää Juhannusta ja ihania kesäpäiviä toivottelen. Palataan taas!

Kesälomaa odotellessa

 

Pyöräilin tänään kotiin työpäivän jälkeen vesisateessa. Nyt tunteja myöhemmin hytisen sohvalla villapuserossani. Onneksi on kuppi kuumaa kahvia nenän edessä. Se lämmittää mukavasti jäisiä sormia. Jalat piilotin jo torkkupeiton sisään. Jos jaksaisin nousta, niin hakisin vielä villasukat varpaita lämmittämään. Kesäkuu antaa todellakin kauneintaan. Keli on kuin juhannuksena konsanaan.

Kiirettä on pitänyt. Töitä on ollut ensinnäkin tavanomaista enemmän. Töiden lisäksi olen pitänyt itseni kiireisenä tekemällä suursiivousta. Olen nyplännyt kodin pienempiä yksityiskohtia, kuten lamppujen päällisiä. Käsittelin ja kokosin myös yhden Ikean kaapin, jonka tilasin olohuoneeseen astiakaapiksi. Ensimmäistäkään astiaa en ole sinne vielä laittanut, mutta jospa seuraavilla vapailla saisin aikaiseksi.

Puutarhamyymälässä poikkesin loppuviikosta kasviostoksilla. Nyt on parvekkeella vihreää ja vehreää. Yrttejä lähinnä ostin: Timjamia, rosmariinia, mäkimeiramia, sitruunamelissaa ja villisuolaheinää. Ties vaikka seuraavaan postaukseen saisin napsittua kasvintäyteisiä parvekekuvia. Kaiken tuon aherruksen jälkeen pidettiin yhden työkaverin kanssa illanistujaiset. Niistä toipumiseen meni eilinen.

Heinäkuussa minulla on tämän hektisen työputken päätteksi rauhallisempaa menoa ja pitkiä vapaita. Myös osa kesälomastani ajoittuu sinne. Puolisohan lomailee heinäkuun alusta loppuun, joten on mukavaa elellä itsekin rennommin silloin. Kesälomamenoja voisi jo hiljalleen suunnitella. Berliinin päätimme jättää odottamaan aikaa parempaa. Tänä kesänä aiomme näillä näkymin pyöriä vielä Suomen kamaralla. 

Kesän ensimmäiset mansikat

Netti on poikki, kaapelitelevisio kadoksissa ja uusi sohva on kokoamista vaille valmis olohuoneen lattialla. Naapurikin remontoi ylemmässä kerroksessa ahkerasti, mikä tietysti meitä vuorotyöläisiä stressaa. Viime viikolla lähdimmekin piikkausta karkuun kesäiseen Lappeenrantaan. Kävimme siellä lounaalla, kiertelimme nähtävyyksiä ja hengailimme satamassa, kun sähköauto latautui samalla kaupungilla.

Saimme kummipojan perheeltä avaimen heidän kotiinsa. He lähtevät itse kesälomareissulle Helsinkiin ja Tukholmaan. Me voimme käydä heidän kotonaan kastelemassa kukkia ja nukkumassa. Viimeistään perjantaiaamuna tulen käyttämään tämän mahdollisuuden, kun yövuorojen putki alkaa.

Mies lähti illalla töihin ja minä jäin viettämään vapaapäivää yksinäni. Ei televisiota, eikä nettiä. Sohvasta nyt puhumattakaan. Täytyy myöntää, että mieluummin minäkin olisin lähtenyt töihin. Ruokaostosreissulla poimin kesän ensimmäiset mansikat ostoskoriin. Mansikoiden seuraksi hain pullon kuohuvaa. Kurjan oloinen vapaapäivän ilta kääntyi siitä hetkestä huomattavasti parempaan suuntaan. 

Illalla olen siivonnut, puunannut, jynssännyt ja pyykännyt ahkerasti. Hetkittäin olen makoillut kissan kanssa sängyllä ja litkinyt kuohuvaa kuunnellen samalla musiikkia Spotifystä. Kun auringon viimeiset säteet kiersivät makuuhuoneen seiniä kauniisti, niin minulle tuli hyvinkin kesäinen fiilis. 

Sitten muistin, miten puhelimen yhteys jaetaan läppärille ja rupesin rustaamaan kuulumisia. Eihän tässä tosiaan ihmeitä kuulu. Viime viikonloppu meni töissä ja keskiviikkoiltana lähden taas ahkeroimaan. Tulin nimittäin ottaneeksi kolmannelle vapaapäivälleni ylimääräisen työvuoron. Huomenna voisin kuitenkin suhailla pyörällä luonnossa ja pestä ikkunoita/parvekelaseja. Kesäinen kahvittelukeidas on jokseenkin alkutekijöissään. Tässä muutama kuva parvekkeelta, jossa ilta alkaa luoda varjojaan.

Miniloma Helsingissä

 

Terveiset sateisesta Helsingistä. Sää ei hemmotellut ja hellinyt, mutten antanut sen menoa haitata. Näin meren (ainakin vilaukselta), notkuin kaupungilla, söin hyvin, hengailin kylpytakissa kauniissa hotellihuoneessa ja skoolasin skumpalla. Vieläpä hyvässä seurassa. Tavoitteet tulivat täyteen ja enemmänkin. Harmittaa vain, kun kaikki oli niin nopeasti ohi. Nyt elän jo arkea keskellä työviikkoa.

Valokuvissa kaunista hotellihuonetta vähän joka kulmalta. Tykkäsin huoneen väreistä ja sen pienistä yksityiskohdista. Kesäisen vihreä juhannusteemainen huone, jossa oli vaaleanpunaista ja pieni ripaus keltaista. Huomaattekos muuten, että yhdessä valokuvassa vilahdan minä itsekin...

Synttärijuhlia ja muuta mukavaa

 

Kamerani on pysynyt tiukasti piilossa kaapin perukoilla. Intoa kuvaukseen ei yksinkertaisesti ole viime aikoina löytynyt. Tämä pikainen räpsäys pionikimpusta on äitienpäiväviikonlopulta. 

Koronatilanne töissä rauhoittui, eikä kukaan kaivannut minua viime viikolla. Oli ihanaa käpertyä sohvan nurkkaan selailemaan suoratoistopalvelujen ohjelmatarjontaa. Sääkin suosi tätä ajatusta. Viime viikon alku kun oli harvinaisen viileä ja harmaa. Loppuviikolla tunsin itseni hyvinkin levänneeksi ja haalin jo toisesta yksiköstä lisätöitä tienatakseni matkakassaa tulevaa Helsingin reissua varten. 

Tänään raadoin aamuvuorossa. Koko ajan sattui ja tapahtui. Moni asia meni pahasti pieleenkin. Olin aika poikki, kun pyöräilin päivän päätteksi juhlimaan kummipojan kuudetta syntymäpäivää. Toiset olivat jo grillailleet ja minä saavuin juuri sopivasti, kun kakut kannettiin pöytään. Tarjolla oli mansikkatäytekakun lisäksi herkullista tiramisukakkua. Tarkoitus oli vain maistaa, herkutella ihan pikkuriikkisen. Noh, eihän se tietenkään niin mennyt. Vatsa pullollaan pyöräilin jatkamaan iltaa seuraavaan työpaikkaan.

Kesälomani sijainnista on jo olemassa jonkinlainen karkea arvio. Sen pohjalta olemme lähteneet mietiskelemään yhteiselle ajallemme lomamenoja. Tänään kummipojan syntymäpäivillä mies keksi, että määränpäämme voisi hyvinkin olla Berliini. Hän katseli jo lennot ja hotellitkin lähestulkoon valmiiksi. Jatkamme ihmettelyä huomenna, kun olemme molemmat vapaalla. Kivalta kuulostaa, eikös vaan?

Pitkästä aikaa täällä taas

 

Tuli suunniteltua pidempi tauko bloggailuun. Kiitos koronan. Oli suuri tautirypäs töissä, ensin sairastuivat asiakkaat ja heti perään työntekijät. Minulla piti olla pidempi vapaapäivien putki (yhteensä 10 päivää) yövuoron jälkeen, mutta olin jo heti ensimmäisen vapaapäivän päätyttyä hälytysluonteisesti yövuorossa. Jospa nyt viikonloppuna puhelin olisi kiinni. Tarvitsen kipeästi pienen hengähdystauon. 

Ylimääräistä stressiä ovat tuottaneet yläkerran naapurit, jotka ovat käynnistäneet meluisan remontin. Viime kesästä eteenpäin kuuntelimme lähes puolen vuoden ajan katuremonttia. Sen jälkeen vierusnaapurissa remontoitiin kolmen kuukauden verran. Kun se tuli päätökseen alkoikin jo tämä. Olemme päätyneet katselemaan taas muita asumismuotoja. Ehkä kerrostalo ei vain ole vuorotyöläisten paikka.

Parin viikon päästä tämä koronahässäkkä on toivottavasti jo takanapäin. Silloin minä karkaan itsekseni minilomalle Helsinkiin. Hotellivaraus on jo tehtynä. En ole käynyt Helsingissä vuosiin, joten odotan innolla lähtöä. Tarkoitus olisi pyöriä kaupungilla, katsella merta ja hengailla kylpytakissa kauniissa hotellihuoneessa. Siihen vielä hyvää ruokaa ja lasillinen kuplivaa. Sukulaisiakin olisi ihanaa nähdä. Katsotaan, saanko tapaamisia järjestettyä. Kesälomien vahvistaminen on edelleen tekemättä. Jotain kivaa minun oli ihan pakko tähän loputtomalta tuntuvan odotuksen keskelle itselleni järjestää.

Suloista Vappua!

 

Laakeat samppanjalasit löysin Kuopiosta. Kuohujuoma on raparperikivennäisvettä, sillä pitihän laseja päästä kokeilemaan ja valokuvaamaan. Jospa kesällä laseja pääsisi kilauttamaan aidolla kuohuvalla.

Kiirettä on pitänyt. Alkuviikko istuttiin autossa. Ensin ajeltiin kissan kanssa Kerimäelle anoppilaan, sieltä jatkettiin päivää myöhemmin miehen kanssa kahdestaan Kuopioon (meillä oli käyttämätön hotellilahjakortti, joka veteli viimeisiään) ja lopuksi taas kurvailtiin Kerimäen kautta hakemassa kissa. Reissuun lähdettiin maanantaina ja kotiin palattiin torstaina. Oli pakko, sillä minulla oli iltavuoro.

Lomalla ehdimme viettää aikaa appivanhempien kanssa, katsastaa Matkuksen ostoskeskus ja Ikea sekä syödä ja juoda hyvin. Miniloma kolmessa päivässä oli ihan hyvä ajatuksena, mutta käytännössä jäi kieltämättä kiireen maku suuhun. Noh, jospa kesälomalla ehtisi vähän enemmän. Työpaikalta piti saada kesälomien varmistus tällä viikolla, mutta mitään ei kuulunut. En osaa edes kuvitella, mihin lomani sijoittuu. Toiveenani oli saada edes yksi viikko lomaa heinäkuulle. Puolisoni kun lomailee silloin. Loput lomasta voikin olla sitten pieninä palasina pitkin syksyä. Myönnän, että hieman hirvittää.

Vappua vietämme hyvinkin arkisissa tunnelmissa. Aamupäivällä kävimme sohvaostoksilla ja laitoimme uuden sohvan tilaukseen. Sen jälkeen olemme pesseet pyykkiä, syöneet ja olleet vain. Minun vapaani jatkuvat aina tiistaihin saakka, mutta miehen on oltava aamuvuorossa jo huomenna kuudelta.