keskiviikko 22. toukokuuta 2024

Aurinkoisia kesäpäiviä

 












Lisätöiden tekeminen karkasi minulta niin sanotusti lapasesta. Tunti tai pari siellä ja päivä täällä. Ennen kuin huomasinkaan painoin useamman viikon töitä parin hassun ykkösvapaan voimin. Siinä vaiheessa nappasimme kämpän Helsingistä ja lähdimme tasaamaan pulssia. Aika monessa puistossa tuli hengailtua - ja se oli ihanaa. Piknik-eväiden kanssa ja ilman. Museokorttia hyödynsimme, kun se vielä voimassa on. Roihuvuoren kirsikkapuiden kukintaa kävimme ihastelemassa. Ostoksillekin eksyin. Kotiin toin tuliaiseksi Ateniumista napatun Ellen Thesleffin Omakuva-julisteen sekä nahkaiset marokkotossut.

Parvekelasit sain kiireiden keskellä pestyä ja parvekkeen siivottua. Ihmettelen moista reippautta vielä vähän itsekin. Kävin hakemassa suuren keijunmekon roikkumaan ja rönsyilemään parvekkeen laipiosta. Se on todella kaunis. Muiden kesäkukkien hankinta olkoon seuraavien vapaapäivieni projekti. 

Seuraavaksi matkaamme sukuloimaan. Kummipoika täyttää vuosia ja miehen siskoakin olisi mukavaa nähdä pitkästä aikaa. Sen jälkeen kutsuukin varmaan jo Kerimäki. Työvuorolistat lupailevat minulle pitkiä vapaita ja keveämpää elämää. Näin kesän kynnyksellä aion tarttua tarjoukseen ja ottaa rennommin.

Nyt on luvassa kokkauspuuhia ja illaksi suuntaan töihin. On sen verran hieno päivä, että nappaisin mieluummin pyörän alleni ja suuntaisin luontoon. Ihanaa iltaa teille muille, nauttikaa!

lauantai 4. toukokuuta 2024

Lintukodossa

 






Nämä valokuvat otin vapaapäivänäni. Olin hyvillä mielin puunatessani kotia. Katselin tyytyväisenä puhtaudesta kiilteleviä kylpyhuoneen avohyllyjä - ja mielessäni välkkyivät jo ikkunanpesu sekä parvekkeen laittaminen kesäkuntoon. Sitten naapurin jo valmiiksi luulemani remontti jatkuikin yllättäen ja pakenin kotoa hippulat vinkuen. Ilmoitustaulun lappu kertoi koruttomasti, että remontti jatkuu toukokuun lopulle. Nyt ei nappaa juuri mikään. Koti on vain se paikka, jossa nukutaan. Jos aina sitäkään. Aloin jo napsimaan lisätyövuoroja arkivapaille. On helpompaa mennä töihin kuin ostoskeskukseen pyörimään.

On harmi, että sääkartta lupailee alkavalle viikolle räntäsadetta ja kylmää. Muuten olisin mennyt etsimään sisäistä tyyneyttäni jonkun käkkyrämännyn alle. Tai meditoinut auringonpaisteessa rantakalliolla. Nyt joudun miettimään vähän luovempia ratkaisuja löytääkseni lepoa, rauhaa ja hiljaisuutta.

Jotain hyvääkin. Iloitsen värikkäistä kesälakanoista, jotka löysin pitkästä aikaa liinavaatekaapin pohjalta. Noissa on niin mukavaa kesämökkihenkeä. Myös luonnon yhtäkkinen vehreys ja vihreys innostaa. Koivujen hiirenkorvat ovat ihan mahdottoman kauniit. Seuraavaksi odotan valkovuokkojen kukintaa.

Kelloni pirahtaa taas aamulla puoli kuusi, joten suuntaan tästä hiljalleen nukkumaan. Ensi kertaan!

keskiviikko 1. toukokuuta 2024

Vapun kuvakimara

 













Karattiin viettämään vappua pääkaupunkiseudulle. Majapaikan löysin Bob W. Katajanokalta. Olimme hetken aikaa kahden kerroksen väkeä. Yläkerrassa meillä oli keittiö, oleskelutilat ja kylpyhuone. Makuuhuone ja kylpyläosasto saunalla sekä kylpyammeella löytyi alakerrasta. Välissä oli kierreportaat, joita suhasimme edestakaisin. Pohkeet ovat vieläkin kipeät porrastreeneistä. Kävimme joskus asuntonäytössä katsomassa useammankin kerran yhtä kaksikerroksista rivitalokotia. Harkitsimme sitä vakavissamme silloin. Olipa onni, ettemme siitä koskaan kuitenkaan ostotarjousta jättäneet.

Kutsuttiin miehen veli vaimoineen vappuna Suomenlinnaan piknikille. Evääksi napattiin sushia, skumppaa ja rahkamunkkeja. Kiva ajatus, mutta jäinen meri-ilmasto tuntui luissa ja ytimissä. Haaveilin toppatakista, piposta, kaulahuivista ja lapasista. Onneksi oli sauna, joka sulatti ikijäästä illan päätteeksi. 

Puoliso teki matematiikan tentin etänä heti saavuttuamme. Minä kävin sillä välin kiertämässä Katajanokan ympäri. Istuin meren rannalla kuuntelemassa lokkien huutoa, katselin niskat vääränä kaunista arkkitehtuuria ja ihastelin (sekä valokuvasin) Tove Janssonin puiston keväistä kukkaloistoa. 

Huomenna meillä on luvassa paluu arkeen. Mies lähtee aamulla töihin. Itse aion viettää kotipäivää. Suunta on ulos ja aurinkoon. Kotonakin voisi tehdä jotain. Pyykkäys ja suursiivouksen aloitus ovat tehtävälistan kärjessä. Kukkamullatkin pitäisi viimein vaihtaa, olen haaveillut siitä jo ihan liian kauan.

tiistai 23. huhtikuuta 2024

Kesäkauden avaus

 





Puoliso toi kukkia. Sen verran kaivelin kameraa eilen esiin, että napsin muutamia kuvia muistoksi. Oranssit liljat ovat piristävät. On jotenkin aurinkoisempi fiilis aamullakin, kun huomaan kukat pöydällä. 

Elossa ollaan, vaikkei sitä tämän blogin perusteella uskoisi. Minun piti ottaa tässä vaiheessa rennommin, mutta sitten työpaikalla kyläili joku influenssatyyppi ja jälki on ollut sen mukaista. Sanotaanko, että töitä on tullut painettua urakalla. Nyt aion laiskotella päivän tai pari. Piilotin puhelimenikin tyynyn alle. 

Takatalven innoittamana kävin tänään hakemassa pullon vaaleanpunaista kesäskumppaa. Kaivelin jo kaapista nätin kesämekon päälleni. Ajatuksena on tilata hyvää ruokaa, avata cava ja istua pitkästä aikaa nokatusten puolison kanssa. Kaihtimien taakse jää kätevästi todellisuus, johon kuuluu jäisen liukkaat kävelykadut, tienposkessa nököttävät sohjokasat ja vaakatasossa tanssahtelevat lumihiutaleet. 

perjantai 12. huhtikuuta 2024

Pilvet liikkuu, minä en

 







Kotimme eteistä en valokuvaa juuri koskaan ja sille on syynsä. Vaikka aurinko helottaa ulkona kirkkaana, niin eteisessä on kuitenkin hämyisää. Miettikääpä, millaista siellä on pimeimpään vuodenaikaan. Tuon pöytälampun hankin aikoinaan sähkökatkoja ajatellen. Valaisin on ladattava, mikä on todella hyvä juttu, sillä tuon kaapin lähellä ei ole pistorasiaa. Kun akku loppuu, vien lampun muualle ladattavaksi. 

Kesälomasuunnitelmat on viimein lyöty lukkoon. Selailin yhden vapaapäivän ajan majoituksia Puolasta - ja löysinkin lopulta sopivan. Vanhaan vilja-aittaan rakennettu tunnelmallinen huone oli molempien mieleen. Huoneesta on käynti pienen pienelle patiolle, jossa voi istua nautiskelemassa ulkoilmasta. 

Passini muuten kilahtaa vanhaksi ihan näinä päivinä. Eilen kävin passikuvassa, seuraavilla vapailla aion istahtaa pyllylleni ja naputella passihakemuksen. Onpahan hupia luvassa vapaapäivien ratoksi.

On jotenkin ollut stressaavia päiviä viime aikoina. Työhön liittyviä murheita. Osa huolenaiheista hälveni tänään. Osan kanssa murehtiminen jatkuu. Oli onni, että lähdin ulos tekemään jotain mukavaa. Pilvien liikkeiden tuijottelu keinussa sai olon tuntumaan kevyeltä. Ehkä ne asiat siitä taas järjestyvät. Jos eivät, niin kohta voin ainakin nauttia kesästä. Eikä kesälomaankaan mikään mahdoton aika ole.

Nyt iltapalan kimppuun. Laitan lemppariani: Rahkaa maapähkinävoilla. Se on herkullista ja täyttävää. En uskalla edes ajatella, kuinka monta maapähkinävoipurkillista olen tuhonnut talven aikana.

lauantai 6. huhtikuuta 2024

Pääsiäistunnelmia

 













Elämä on ollut lisätöitä ja tenttimateriaalien läpi kahlaamista. Kaikki muu on ollut viime viikkoina tauolla. Eilen naputtelin viimeiset tentit onnistuneesti läpi. Olikohan niitä kaikkiaan kahdeksan vai yhdeksän? Vielä täksi illaksi aion suunnata työpaikalle, sitten jään nauttimaan elämästäni. Uimahallille tekisi ainakin mieli. Aion myös laiskotella sydämeni kyllyydestä. Sen ajatteleminenkin tuntuu nautinnolliselta.

Pääsiäisenä pidin pienen hengähdystauon kaikesta ja poikkesin puolison kanssa keväisessä Helsingissä. Talvipuutarhan kevätkukkien loistoa kävimme ihastelemassa. Pääsiäisenä liikkeellä oli muutama muukin ihminen. Hetken puikkelimme siellä ruuhkan keskellä. Minä tietysti napsin kännykällä valokuvia talteen. Sen jälkeen suuntasimme kävelleen Töölönlahdelle pitsihuviloita ihmettelemään. 

Hotellissa oli kieltämättä rentouttavaa. Kylpyammetta piti totta kai kokeilla. Kävin hankkimassa Lushista tuoksuvan kylpypommin varta varten. Kylpytakkielämä ilman kokkaamista kelpasi meille kyllä kiireisen arjen jälkeen. Omalta parvekkeelta tiirailtiin maailman menoa ja lämmiteltiin auringonpaisteessa. Oli onni, että ehdittiin nauttia. Siihen jäi aurinko ja lämpö. Keväästä nyt puhumattakaan.

Nyt laitan eväitä ja sittenpä lähdenkin tallustelemaan reppuineni tuonne takatalven keskelle. Seuraava blogipostaus tulee vähän nopeammin, sen lupaan. Nyt minulla on aikaa hengailla kameran kera.

perjantai 22. maaliskuuta 2024

Keväisen keltaista

 








Minun pitäisi olla tänä viikonloppuna kylpylässä juhlistamassa miehen siskon 50-vuotissyntymäpäivää. Viikon puolivälissä perumismääräaika veteli viimeisiään ja töissä oli jos jonkinlaista tautia liikkeellä. Odotin sairastuvani itse tai sairastuttavani puoli sukua, joten päädyin perumaan menoni. En ole sairastunut, mutta heräsin tänään kuuden työpäivän putken jälkeen selkä niin jumissa, etten meinannut saada itseäni liikkeelle ja sängystä ylös. Särkylääkkeen ansiosta elämä on taas jokseenkin mallillaan.

Aptekkiin oli ihan pakko köpötellä tänään. Samalla reissulla kävin ruokaostoksilla ja kukkakaupassa. Perunanarsissi tuo mukavasti kevään ja pääsiäisen tunnelmaa lumisateen keskelle. Löysin kaapista vielä väriin sopivan iloisen kynttilänkin. Muistan ostaneeni tuon pari kesää sitten elokuussa jostain suloisesta sisustusputiikista, kun yövyin Helsingissä Hotel Vaakunassa. Mukavaa, että keksin ottaa tuon viimein käyttöön. Kynttilän keltainen väri piristää silmääni kuin vitamiini. Että tervetuloa vaan kevät.

Eipä tässä ole töiden lisäksi juuri muuta elämää ollut. Kuusi työpäivää, joista puolet oli yövuoroja. Vapaa-ajallani olen joko nukkunut tai maannut vuoteessa toivoen nukkuvani. Lisääntyvä valon määrä kun tuo omat haasteensa vuorotyöläisen nukkumiskuvioihin. Kesää kohti se siitä onneksi helpottuu.

Viikonlopuksi olisi luvassa töihin liittyvän tenttimateriaalin kahlaamista läpi. Mies on koko viikonlopun töissä, ulkona on kurja keli, minulla selkä kipeä, eikä näkyvissä ole mitään virikkeitä tai häiriötekijöitä. Nauttikaa te muut, minä jään tänne halailemaan läppäriäni. Oikein hyvää viikonloppua!

keskiviikko 13. maaliskuuta 2024

Harmaan sävyjä

 





Arkeni on ollut melkoista pyöritystä tässä viime aikoina. Töissä meno on ollut melko hektistä sairastumisista johtuen. Vapailla minut taas pysäytti harrastustyöhöni liittyvä kuolemantapaus, joka tuli aivan puun takaa viime viikonloppuna. Se tyhjensi kalenterini tehokkaasti menoista kertaheitolla. 

Eilen oli aivan upea kevätpäivä. Aurinko paistoi lämpimästi ja mieli (sekä askel) oli kepeä. Kaupungilta palasin kotiin porkkanakakkupalasen kera. Myöhemmin illalla herkuttelin vielä tilaamalla sushia päivälliseksi. Tämän päivän väri on ollut harmaa. Pistin merkille, että sääkartta lupailee harmaan eri sävyjä jokaiselle tulevalle päivälle. Seuraavaa aurinkoannosta saadaan siis odotella - ja odotella.

Viimeisimpiä Helsingin valokuvia olen katsellut viime aikoina paljon. Onnistuin saamaan puolisostakin ihania kuvia Iso Roobertinkadulla sijaitsevan Yes Yes Yes -kasvisruokaravintolan ikkunan edessä. Puolison taustalla näkyy ravintolan seinän suuri punainen neonvalosydän. Hääpäiväteemastahan se ajatus lähti. Mukavaa, että toisinaan sytyttää täydellisellä hetkellä. Monesti hyvät ideat syntyvät liian myöhään.

Nyt kokkaamaan. Sitten käperryn jonnekin sohvan mutkaan laiskottelemaan. Voikaa hyvin!