maanantai 13. helmikuuta 2023

Hunningolla

 





Blogini on jäänyt viime aikoina aivan hunningolle. Edeltävät vapaat ahkeroin lisätöissä. Tein mm. yhden 17,5 tuntisen työpäivän. Jäin siis iltavuoron jälkeen pyörimään työpaikalle vielä yöksi. Näillä vapailla taas olen niiskuttanut muutaman päivän sängyn pohjalla. Lähes kolmen vuoden koronan välttelyn jälkeen korona löysi minut. Onneksi tänään on tuntunut jo paljon paremmalta. Kaipaan ulkoilmaa.

Kummipojan perheen elämä täällä Mikkelissä on tulossa päätökseen. He eivät koskaan sopeutuneet elämään näin pienessä kaupungissa ja muuttavat siksi takaisin vanhoille kulmilleen ennen kesää. Onhan se suuri harmi. Sitten ajattelen, ettemme kuitenkaan ehtineet viettää paljonkaan aikaa yhdessä. Vain yksi meistä neljästä on tehnyt normaalia päivätyötä ja me muut olemme tasapainotelleet vuorotyön aikataulujen kanssa. Onpahan sitten joku syy käydä Jyväskylässä, jonne en ole eksynyt viime vuosina.

Puoliso istuu etäluennolla ja kissa vetää sikeitä peiton alla. Itse nautin hiljaisuudesta ja katselen auringonvalon läikähtelyä vastapäisen talon seinällä. Ihanan keväisen näköinen päivä. Ainakin näin lasin takaa. Taidan keittää mukillisen mustaherukkamehua ja keskittyä kirjan lukemiseen. Hyvää huomista ystävänpäivää kaikille. Sattuneesta syystä en päässyt lähettämään kortteja tänä vuonna.

2 kommenttia:

Thilda kirjoitti...

Sulla on kaunis blogi! Ilahduin kun palasit päivittämään. 😊
Tsemppiä toipumiseen ja kaunista ystävänpäivää!
Thilda
https://thildan.blogspot.com/

Mannaryyni kirjoitti...

Voi kiitos! Palailen minä, vaikka välillä saattaa pidempään kestääkin. Toisinaan elämässä on kiireisempää, välillä taas vähemmän kiireistä. Postauksetkin syntyvät välillä itsekseen ja välillä on pyörittävä kuvien tai tekstien ympärillä hieman pidempään.

Kiitos. Terveyden suhteen kaikki on aika hyvin juuri nyt. On hyvä olla. Hyvää ystävänpäivää näin jälkikäteen sinulle myös!