Istahdin tänä aamuna aamukahveineni olohuoneeseen ja katselin kodin nurkkia miettien, tarvitsisiko laittaa kotiin syksyisempää tunnelmaa esille. Totesin, ettei tosiaan tarvitse. Kaikki syksyn elementit kynttilöistä taljoihin ovat jo täällä.
Olohuoneen tunnelmista löytyy taas Marimekko-poimintoja: Tekstiilit, tarjotin, maljakko ja säilytin. Verhon ruskean ja tummanvihreän sävyinen Heinä-kangas on poimittu parikymmentä vuotta sitten alennusmyyntikankaiden pinkasta. Teetin siitä yhden verhon ja se on kulkenut kodista kotiin. Edellisessä kodissa verho oli muistaakseni keittiön ikkunassa. Täällä se piilottaa taakseen osan parvekeovea olohuoneessa.
Pähkinöitä ja muita herkkuja säilytän nahkahihnallisessa Oiva-kopassa. Sain sen aikoinaan 40-vuotislahjaksi. Ruskea Kiiruna-puuvillaviltti on ihana. Näin sen vuosia sitten Stockmannin Hullujen Päivien mainoksessa - ja ihastuin kertaheitolla. Tilasin viltin heti itselleni. Se onkin muuten ainoa Hullujen Päivien ostokseni ikinä.
Olen miettinyt, mistä rakkauteni Marimekkoon oikein kumpuaa. Pohdintani ei johtanut mihinkään. Olen vain tuntenut sen kotoisaksi aina. Pelkällä Marimekolla en kuitenkaan lähtisi kotia sisustamaan. Pidän siitä, että tuotteita on esillä valikoiden.
Kodissa on siis syksyinen tunnelma, mutta muuten ajatukset ovat vielä vahvasti kesässä. Haaveissani suunnittelen vielä kesälomarientoja. Otan tästä viikosta ilon irti.
2 kommenttia:
Minäkin olen miettinyt mistä Marimekko-rakkaus kumpuaa. Sitä oli lapsena pallopaidoissa ja vanhemmilla jokapoikapaidoissa. Sitten suorastaan inhosin sitä pitkän aikaa, kunnes yhtäkkiä nelikymppisenä huomasin ihailevani Marimekkoa yhä enemmän. Se vain iski iän myötä uudelleen! Ja onhan se pirun tyylikäs brändi, jonka useimmat kuosit on ajattoman upeita!
Jokainen kuva on taas ihana! 😍
Kiitos, kiitos. Näin minäkin päättelin, että lapsuuden estetiikkaan se juurensa juontaa. Pallokuoseja esimerkiksi oli siihen aikaan kaikkialla. Arabian kupeissakin mummolassa 😊
Lähetä kommentti