Joskus harvoin käy niin hyvin, että ajoitus osuu nappiin. Niin kävi viikolla, kun kävin ostamassa syntymäpäivälahjan kummipojan äidille Marimekosta. Kaivoin kassalla lompakkoa esille keväällä ostamastani Marimekon Pal-laukusta, kun laukun vuori juuttui vetoketjuun kiinni heti alussa, enkä saanut kaivettua lompakkoa laukusta. Näin oli käynyt monta kertaa aiemminkin. Laukun vuorikangas on himppusen verran ylimitoitettu ja se on syypää ongelmiin. Marimekon myyjä kiinnostui asiasta siinä määrin, että teimme reklamaation ja minä lähdin kotia kohti upouuden laukun kanssa.
Olen yrittänyt olla rohkeampi ja ottaa tavakseni kokeilla entistä enemmän uusia asioita. Piristän sillä tavalla elämääni. En nyt ehkä kaipaa piristystä ihan päivittäin, mutta joka viikko kuitenkin. Ajatuksen innoittamana päädyin ostamaan Tuoreksien Wok-vihanneksia, joissa oli peruskasvisten lisäksi neulapapuja, sokeriherneitä ja jalapenoja. Tuo viimeksi mainittu vähän arvelutti, mutta rohkeudenpuuskassani nappasin paketin ostoskoriini. Kotona kokkaillessa sain jalapenon voimakkaista aromeista astmakohtauksen. Ehkä pitäisi jatkossa luottaa enemmän vaistoonsa. Rohkea saa olla, muttei tyhmänrohkea.
Tulevana viikonloppuna minulla piti olla aamuvuoroja. Eräs työkaveri lähestyi viestillä ja kysyi, josko voisin vaihtaa vuoroni iltavuoroihin. Idea oli hyvä, iltavuorot sopivat minulle aina mainiosti. Päivää myöhemmin toinen työkaveri pyysi vuoronvaihtoa. Lopputulema on, että minulla onkin nyt koko viikonloppu vapaana edessäni kuin tyhjä taulu. Sattui hyvään saumaan. Minun ja miehen vapaat ovat menneet ristiin ja rastiin, enkä edes enää tiennyt, että milloin meillä olisi ollut yhteistä aikaa seuraavan kerran.
Syysflunssa tekee tuloaan. Tänään pysyn sohvalla television ääressä, lepään ja juon kuumia juomia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti