tiistai 8. marraskuuta 2022

Riisipuuroa kanelilla

 







Flunssan jälkeen olen kipuillut lonkkani kanssa. Viimeisimmän työputken päätteeksi sunnuntaina raahustin kotiin reporankana ja kaaduin sohvalle. Siitä pääsinkin liikkumaan enää vain tukea vasten itseäni liikuttaen. Tarkoitus oli ottaa rennosti ilta ja lepäillä. Muutamaa tuntia myöhemmin sairastuin vatsatautiin. Että se siitä rennosta illasta, levosta nyt puhumattakaan. Tänään olen pystynyt jo syömään jotain. Lähinnä hedelmiä ja hiukan puuroa kanelilla ja voisilmällä. Onneksi pahin on jo takana päin. 

Blogitauosta tuli taas pidempi kuin olin ajatellutkaan, mutta inspiraatio on ollut jokseenkin hukassa. Päivätkin ovat toinen toistaan sateisempia ja harmaampia. Onneksi kaapissa on sentään kynttilöitä. Lauantaiaamuna kaihdinten takaa paljastui lumesta valkoinen maa. Päähäni rupesi putkahtelemaan jouluisia ajatuksia. Harmi, että iltaan menneesä sekä lumet että ajatukset olivat kadonneet. Sieltä se kuitenkin hiljaa hiipii. Joulukuu. Kohta voi kaivella kynttelikön ja muut joulukoristeet kaapista.

Tauon aikana blogini vietti syntymäpäivää. Kolmas vuosi tuli täyteen. Puumalan mökiltä se kaikki alkoi, siellä metsämökin keskellä sain idean blogista - ja tässä sitä yhä ollaan kolme vuotta myöhemmin. 

2 kommenttia:

Thilda kirjoitti...

Onneksi olkoon, kolmivuotias blogi! Löysin sinut juuri ja päätin jäädä. 😊
Itselläni lonkkia on kolottanut tänä syksynä enenevästi, kunnes jopa yöllä särki ja kipu tuli uniin. Sitten kietaisin inkiväärijuoman huiviin ja kipu oli poissa! 😮 En tiedä mitä siinä oikeasti tapahtui, mutta niin mulle kävi. Sen koommin ei ole tarvinnut ontua ja kipuilla. Olen juonut joka päivä vähän inkiväärishottia (eri merkkisiä) ja uskoisin, että sillä on jotain tekemistä asian kanssa! 😃

Mannaryyni kirjoitti...

Kiitos Thilda - ja mukavaa, kun jätit kommentin. Aika yksinäistä puuhaa tämä bloggailu, vaikka tiedän toki, että ruudun toisella puolella toisinaan elämää onkin :D

Yölliset kivut kuulostavat pelottavilta. Itsellä ollut toistaiseksi vain päiväkipuja. Osaavat nekin toki kurjia olla, kun olen niiden kanssa elellyt suurimman osan vuotta. Hieno juttu, jos inkiväärijuomasta olet avun löytänyt. Ei tuo pahaa tekisi itsekin koettaa. Ihan kuin olisin joskus lukenut, että inkivääri on muutenkin hyväksi...