Joulukuuta kohti hiljalleen mennään. Sen huomaa pieninä, vaivihkaisina pilkahduksina kotona. Jouluiset mukit ripauksella punaista kaivelin viikonloppuna astiakaapista esille. Makuuhuoneen seinälle taas ripustin nauhan, jossa roikkuu valkoisia pahvipalloja ja keittiöön tuo tunnelmaa perinteinen kynttelikköni, jonka laitoin tänäkin vuonna ikkunalaudalle valoa tuomaan. Seuraavaksi etsin pahvitähdille paikat, laittelen kuusityynyliinat olohuoneen koristetyynyihin ja hankin hieman jouluisempia kukkia maljakkoon...
Kävin esittelemässä viimein lonkkaani lääkärille. Kolme pitkää kuukautta jaksoinkin sen kanssa kärvistellä. Lääkäri provosoi kivun esiin murjomalla koipea suuntaan, jos toiseen. Sen jälkeen linkkasin tuskissani kolme päivää. Onneksi olin pyytänyt muutaman päivän sairauslomaa, töistäni en nimittäin olisi millään selvinnyt. Lääkäri oli sitä mieltä, että lonkkani kipu johtuu selkärangan nikamalukosta. Hän suositteli kokeilemaan OMT-fysioterapiaa, johon olenkin huomenna menossa. Toivon niin, että saisin siitä avun kipuihini. Jatkuva sinnittely töissä ja sen jälkeinen sohvalla lepäily alkaa jo jokseenkin puuduttaa.
Mieheni otti jääkiekkokamat mukaan ja lähti reippailemaan jäälle. Minun oli tarkoitus opiskella sillä välin työhön liittyvää tenttikokonaisuutta, mutta päädyinkin näköjään kirjailemaan tänne. Eilen olin paljon reippaampi ja opiskelin tähän aikaan kynä sauhuten. Olisikohan nyt hyvä hetki tehdä ratkaiseva ryhtiliike ja kaivaa tenttimateriaali esiin? Mukavan talvista viikkoa Teille kaikille lukijoille toivottelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti