Ripustin ensimmäisen joulukoristeen tänään. Valkoinen paperitähti päätyi roikkumaan makuuhuoneen ovenkahvaan. Eilen taas ostin itselleni kauppareissulla teejoulukalenterin. Laitoin sen ostoskoriin. Sitten kiikutin kalenterin takaisin hyllyyn hakeakseni sen kohta taas ostoskoriin. Olen vähän huolissani näistä jouluisista vouhotuksista. Mistä näitä jouluajatuksia on ruvennut oikein kumpuamaan?
Vaihdoin vuosia vanhan kulahtaneen villatorkkupeiton uuteen ruskeansävyiseen. Olohuoneessa on nyt peiton myötä entistä lämpimämpi värimaailma. Saa tulla marraskuu, loska, pimeä, kylmä ja mitä vaan. Minä kääriydyn torkkupeitoon, sytytän kynttilät, keitän pannullisen teetä ja nautin.
Tänä iltana ohjelmassa on kyläilyä kummipojan perheen luona (myös anoppi ja appi ovat kaupungissa) sekä rasvaista ja epäterveellistä noutoruokaa. Nukkumaan suuntaan hyvissä ajoin, sillä olen järjestänyt itselleni aamuvuoron huomiseksi. Herätyskello tulee soimaan aamulla jo 5.30. Kamala ajatuskin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti