Nyt on silmäkarkkia runsaasti joka kulmalla. Nautin suuresti. Näiden värien keskellä ei voi muuta kuin olla onnellinen. Erityistä onnea tunnen, kun tuuli lennättää ja pyörittää värikkäitä lehtiä ilmassa. Harmi, että tämä aika on niin nopeasti ohi.
Palomuuriongelmat jäivät tosiaan taakse, mutta netin pätkimisen kanssa taistellaan tottuneesti. Vähintään kerran päivässä irrotellaan piuhat ja käynnistellään uudestaan. Näin on menty jo ties kuinka kauan. Tätäkin postausta loihtiessa netti on katkennut useammankin kerran. Enkä edes jaksa uskoa, että vaihtamalla saisi yhtään sen parempaa. Kärsivällisyyden kasvattelu siis jatkuu. Tavoitteena lehmän hermot.
Eilen laitoin päälleni pirteimmän värisen mekon ja suurimmat omistamani korvakorut. Lähdettiin työkaverin kanssa iltaa istumaan. Yksien juomien jälkeen hän sairastui yllättäen ja lähti kotia kohti. Tallustelin siitä sitten kotiin minäkin. Täytyy myöntää, etten ole ihan terveen tuntuinen itsekään. Kurkku tuntuu kipeältä. Puolisohan on tällä viikolla jo flunssassa ollutkin. Kivasti minulla alkaa huomenna uusi työviikko.
Lämmitin juuri kylmäsavulohipastan jämät. Maistui vielä paremmalta kuin eilen. Taidan poiketa kaupassa hakemassa lisää kylmäsavulohta. Siitä saisi huomisen eväätkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti