Reissun ainoa sadepäivä valikoitui luontevasti museopäiväksi. Ensimmäisenä matkustimme bussilla läpi harmaan Helsingin Kuusisaareen, jossa Didrichsenin taidemuseo sijaitsee. Museo itsessään on jo hieno. Etupihalla on uima-allas ja takapihalla meri. Eipä niistä kumpaakaan halunnut jäädä ihastelemaan, kun vesipisarat putoilivat tiiviiseen tahtiin nenän päälle. Lappilaisen kuvataiteilijan Reidar Särestöniemen värikylläiset maalaukset ilahduttivat ja piristivät kaiken sen harmauden keskellä. Nautin. Oli sinne eksynyt muutama muukin. Jonottaa ei tarvinnut, mutta väkeä pyöri turhan paljon minun makuuni.
Kuusisaaresta palasimme keskustaan ja suoraan luonnontieteelliseen museoon. Museon kahvila oli viihtyisä. Siinä istuimme pitkään herkutellen lattekupillisilla ja korvapuustijuustokakkupalasilla. Sen jälkeen suuntasimme varsinaiselle museokierrokselle. Suomen eläimet olivat lähinnä sydäntäni. Harpoin heti ensimmäiseksi tervehtimään karhuja, lintuja ja metsäkauriita. Ihailin myös itse museota. Siellä oli aivan upeat, koristeelliset portaikot, suuret ruutuikkunat sekä kuvioidut ruutulattiat. Oli meneillään lauantain viimeiset pari tuntia, joten ihmisvilinää ei liiemmin ollut. Saimme nauttia rauhassa.
Kesälomani pitäisi muuten alkaa tasan kuukauden päästä. Työntekijöistä on nyt huutava pula. On enemmän lähtijöitä kuin tulijoita. En jaksa uskoa hetkeäkään, että lomani ihan oikeasti toteutuisi. Olen toivonut, että saisin siihen edes vapaapäiviä. Minä todella haluan päästä kokeilemaan elämää Vanhassa Porvoossa. Haluan aamukahvit pihaterassilla. Haluan Porvoon ravintolat, putiikit ja kahvilat.
Hulvattoman vapaaviikon vastapainoksi minulla on nyt hyvinkin tiukka työtahti. Seuraavan kahdeksan päivän aikana on luvassa vain kaksi vapaapäivää, eivätkä nekään ole vierekkäin. On palasteltava elämää pienempiin osiin, mentävä päivä kerrallaan. Kyllähän tämä tästä vielä iloksi muuttuu.
2 kommenttia:
Kummallista kyllä, en ole ikinä käynyt Helsingin luonnontieteellisessä museossa! Nyt kun kuulin, että siellä on kahvilakin, menen varmasti! Sitä suunnilleen vastapäätä on uusi punkmuseo. Ja Kuusisaaren D on ihan jees mutta ehkä korttelin päässä sijaitseva Gyllenberg on suloinen! Suosittelen, jos et ole käynyt.
Vapriikin luonnontieteellisessä pidän eniten siitä järvidioraamasta, jossa voi katsoa yhtä aikaa pinnalle ja pinnan alle. Särestöniemi on aina ollut tosi kiinnostava!
Hieno postaus! 😊
Kahvilan valikoima ei ollut tosin ihmeellinen. Kakkua oli tarjolla tasan yhtä laatua, mutta onneksemme se oli kyllä hyvää. Hiukoi keskustaan tullessa sen verran, ettemme jaksaneet edes ajatella muita kahviloita.
Kiinnostavia vinkkejä tarjoilit Thilda, kiitos niistä ❤️
Lähetä kommentti