Eipä tänne ihmeempiä kuulu. Sairasloman viimeistä päivää viedään ja huomenna kokeilen taas työelämää. Viimeisin parin vuoron mittainen kokeilu oli aika kivulias, mutta jospa uusi pitkävaikutteinen särkylääke auttaisi tähän asiaan. Mukavaa olisi päästä liikkeelle ja työn syrjään kiinni. Kodissa möllöttäminen alkaa jo puuduttaa. Diagnoosin saamista odotan kuin kuuta nousevaa. Tällä hetkellä lääkäri pohdiskelee lonkan nivelrikon tai reuman mahdollisuutta. Verikokeita on varattu heti alkavalle viikolle.
Onneksi on kevät. Aurinko ikkunan takana ilahduttaa suuresti. Katselen lumien sulamista ja odotan, että pääsen keltaisissa kumisaappaissani ulos metsästämään pajunkissoja. Olen kauppareissulla katsellut multapusseja, mutten ole saanut vielä aikaiseksi poimia mukaan. Hankin, jahka mennään autolla kauppaan. Kissalle ajattelin idättää vehnänorasta maisteltavaksi ja itselleni herneenversoja.
Eilen kävin kummipojan perheen luona iltaa istumassa. Lämmitettiin perjantai-illan kunniaksi sauna, mutustettiin suklaata ja parannettiin maailmaa yömyöhään. Oli mukavaa vaihtelua poiketa pitkästä aikaa kylässä. Tuliaiseksi vein tuollaisen samanlaisen perunanarsissin kun itselläni on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti