Miehen veljen perhe kiersi menneenä viikonloppuna kaikki mahdolliset ja mahdottomat asunnot. Etsintärumba päättyi lopulta hyvin ja uusi koti löytyi rivitalosta. Kaikki siis hyvin sillä saralla. Mukavaa saada kummipoika perheineen näihin maisemiin. Yksi pieni homma olisi vielä edessä. Muutto nimittäin. Odottelen uusia työvuorolistoja kovasti. Olisi mukavaa päästä mukaan muuttotohinoihin.
Kävin hakemassa uuden tuolin työhuoneeseen tänään. Etsiskelin keveää, matalalla selkänojalla varustettua tuolia. Sellaista, jonka voi ottaa tarvittaessa lisätuoliksi olohuoneeseen, kun sohvapaikat eivät riitä. Tuohon Ton-tuoliin minun pohdintani lopulta päättyi. Tuolin kaarevat muodot viehättävät silmääni ja puun väri tuo kivasti lämpöä ja kodikkuutta huoneeseen kuin huoneeseen. Tykkään kovasti.
Tänään minulla piti olla vapaapäivä. Olin hereillä puoli seitsemän jälkeen, vilkaisin puhelinta ja huomasin, että toinen aamuvuorolainen puuttui. Hyppäsin samantien ylös sängystä ja rupesin kiskomaan vaatteita päälle. Parikymmentä minuuttia myöhemmin olin jo töissä. Ihan ketterä suoritus, etten sanoisi. Oli minulla tässä töihin menossa vähän oma lehmäkin ojassa. Kotikatumme on revitty auki ja meteliä riittää aamusta pitkälle iltapäivään. Töissä oli himpun verran hiljaisempaa ja otin siitä kaiken ilon irti.
On niin nälkä, että näköä haittaa. Taidan lähteä mönkimään tästä jääkaappia kohti. Kissakaveri vieressä on samaa mieltä, ruoka maistuisi. Palailen jälleen uusien kuulumisten kera. Voikaa hyvin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti