tiistai 18. marraskuuta 2025

Ketunmarja

 








Tämän hetken suosikkimukini. Kettuja ja marjoja. Ovatkohan happamia?

Akillesjänteen tulehdus, sanoi lääkäri eilen nilkkani nähtyään. Kotiuduin sieltä treeniohjeiden kanssa. Luvassa on venyttelyä portaissa ja nilkkojen pyörittelyä.

Munuaistietoinen syöminen edistyy. Puoliso kokkasi eilen lisäkkeeksi osterivinokkaita ja ihastuin niihin. Noita tulen laittamaan lautaselleni jatkossakin. Kanaleikkeet leivän päällä ovat vaihtuneet huomaamatta hummukseen ja avocadoon. Kasvisten määrääkin olen lisännyt. Veden juominen sen sijaan tökkii. Joisin mielelläni vain janooni, en tavan vuoksi. Leipä on edelleen täysjyvää ja sellaisena pysyy. Ruisleivän lisäksi olen ostanut vaaleampaa, kauraisaa leipää. Tulisipahan edes vaihtelevuutta ruokavalioon.

Huomenna näihin aikoihin saadaan uusi sohva. Toivon ainakin kovasti näin. Sitä ennen pitäisi pistää osiksi tuo entinen sohva. Se viedään pois samalla reissulla. 

Kyynelehdin pitkään ja vuolaasti luettuani Olga Temosen poismenosta. Muistan Olgan ja hänen lapsuudenperheensä jo kouluajoilta. Pari sisarusta oli minua vanhempia ja Olga minua hieman nuorempi. Kauniita nuoria naisia kaikki. Olgan isänkin muistan hyvin. Tutustuin häneen jatko-opinnoissa, kun hän toimi tietotekniikan opettajanani.

8 kommenttia:

Hanna Helena kirjoitti...

Osterivinokkaita??? Hienoja kuvia olet julkaissut, harmoniaa.

Arkisin | jenni kirjoitti...

Auts, akillesjänteen tulehdus kuulostaa kivuliaalta, pikaisia paranemisia ♡

S U V I kirjoitti...

Ihana muki tuossa eka kuvassa ❤️🩶🧡🤎💛💜🩷

Mannaryyni kirjoitti...

Sienilajike. En ollut aiemmin maistanut, mutta tykkäsin. Kiitos Hanna Helena ❤️

Mannaryyni kirjoitti...

Kiitos jenni ❤️ Aika hyvin olen saanut levolla paranneltua. Turvotus on laskenut ja kivut vähentyneet. En olisi tässä muuten töihin menossa 😊

Mannaryyni kirjoitti...

Totisesti. Lähes koko syksyn olen noita samoja käyttänyt. Minulla siis kaksi tuollaista kettumukia 🥰

Thilda kirjoitti...

Olga Temosen kuolema hyytää. En uskalla edes lukea kovin tarkasti uutisia aiheesta. En olisi tätä hänelle toivonut ja välillä olin hyvin iloinen uusista hoidoista ulkomailla.

Toivon myös jalkasi pikaista paranemista. 🧡

Mannaryyni kirjoitti...

No niinpä. Minä taas tein juuri toisinpäin. Luin ihan kaiken ja itketin itseäni lisää. Hoidot toivat kyllä toivoa. Suuri harmi, että aika loppui kesken, eikä hoitojen tehoa ehditty nähdä...

Kiitos ❤️ Tuntui jo hyvältä, kunnes taas tänä aamuna teki kipeää kävellessä. Polveakin vihloi. Hmmmm. Alankohan minä tulla vanhaksi? 🤔