On kesäyö

 

Niityt usvaan verhoutuu. Taivaalla on täysikuu. On kesäyö. Pääni sisäinen levylautanen pyöräytti tänään Topi Sorsakosken & Agentsin soimaan. Eihän siinä. On kesäyö -biisi sopii mainiosti noihin eilen lammen rannalta auringonlaskun jälkeen napsimiini valokuviin. Nautin kesäyön tunnelmasta kunnes itikat alkoivat inistä korvani juuressa. Siinä ei siis kauan ehtinyt nokka tuhista, kun juoksin jo karkuun.

Vietän juhannusta tällä kertaa vähäeleisesti. Eilen tein suursiivouksen ja pesin parit ikkunat, pyykkäsin mansikkaisen pussilakanan puhtaaksi ja tuoksuvaksi juhannusta varten. Siinäpä on nyt mukavaa maata kirja kourassa. Ostin viikolla alennusmyynnistä Katja Ketun Erään kissan tutkimuksia -kirjan juurikin tätä viikonloppua ajatellen. Ei tehnyt mieli mitään erikoista syötävääkään. Eilen herkuttelin savulohisalaatilla ja mansikoilla sekä mustikoilla. Tänään keitin pihvien lisukkeeksi uusia perunoita tillin kera. Jos minulta jotain puuttuu, niin juhannuskimppu. Tahtoisin sellaisen värikkään, niittykukkasista kasatun. Jospa huomenna innostuisin työmatkan varrelta sekakimpun viikonlopun iloksi keräämään.

Puolisoni juhlii parhaillaan keskikesää maalla sukunsa kanssa. Koska olen kaupungissa itsekseni, niin haalin tälle päivälle yllättäen lisätöitä. Huomenna menen sitten varsinaiseen työhöni. Minulla olisi luvassa peräti kahden päivän mittainen työviikko. Ei kuulosta yhtään stressaavalta, vai mitä olette mieltä?