Molemmat Helsingin asunnot olivat Ullanlinnassa vierekkäisillä kaduilla. Muutto kävi siis varsin sujuvasti. Kun luovuimme edellisestä asunnosta, niin saatoimme kävellä laukkujen kanssa samantien seuraavaan. Oikeastaan meillä olisi jäänyt asuntojen välille tunnin odotusaika, mutta vuokraaja oli laittanut meille edeltävänä iltana viestiä, että voimme marssia asuntoon, kun meille vain suinkin sopii.
Tämä ei ollut pinnoiltaan yhtä viimeistelty kuin edellinen asunto, mutta silmääni ilahduttavia nurkkia löytyi täältäkin mukavasti. Asunnon meille vuokrasi yrittäjä, joka työskentelee designin parissa - ja se näkyi kyllä. Asunnossa oli vintagelamppuja ja vanhoja huonekaluja sekä taidetta.
Kuten huomaatte, nautin vanhan talon rappukäytävän hienostuneesta sävymaailmasta ja herkistä kukka-aiheisista koristeluista. Myös asunnosta löytyi värisävyjä. Makuuhuoneessa seinät oli maalattu vaalealla harmaalla ja olohuoneessa vaaleansinisellä. Kaikki puiset sisäovet olivat salvianvihreitä.
Arki on käynnistynyt kieltämättä aika kankeasti. Työpäivät nyt vielä aina menevät omalla painollaan, mutta viettää nyt yksi kokonainen päivä hioen firman strategiaa. Myönnän, että minulla oli päivän päätteeksi olo kuin bussin alle jääneellä. Arkeen sopeutumista on vaikeuttanut myös orastavan kevään taantuminen täydeksi talveksi. Moinen lämpötilojen vaihtelu saa flunssaisen olon aikaiseksi.
On onni, että olen jälleen kotona nauttimassa vapaapäivistä. Pehmeä laskeutuminen arkiseen aherrukseen tuntuu hyvältä ajatukselta nyt. Ehdinpä ottaa kaiken sen Helsingissä hötkyämisen jälkeen levon kannalta, nostaa jalat ylös ja makustella mielessäni viime viikolla elettyä elämää oikein ajan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti