Kanelin tuoksua

 

Joulupuuroa olen ehtinyt jo maistelemaan. Nämä kuvat ovat kylläkin vuosien takaa. Uusia en ottanut, koska mikään ei ole muuttunut. Syön puuroni samanlaiselta lautaselta ja käytän koristeluun yhä kanelitankoja sekä tähtianista. Minun puurossani maistuu kaneli. Jos oikein haluan herkutella, niin heittelen puuron päälle myös kidesokeria. Tykkään, kun kiteet narskuvat hampaissa. En käytä juurikaan sokeria, joten ehkä säästän sen ajatuksen jouluaattoon. Joulupuuro mantelilla kuuluu perinteisesti Kerimäen aaton lounaalle.

Joulusisustusta

 

Jouluinen mieli palasi lumen ja pakkasen myötä. Tänään oli niin kaunis talvipäivä, että ryhdyin joulusisustamaan heti herättyäni. En ehtinyt keittämään edes aamukahvia, kun olin niin tohkeissani. Kävin läpi joulukoristeet ja joulun sisustustekstiilit.

Hankin Marimekon ystävämyynnistä jokunen vuosi sitten kaikkiaan kolme Kuusikossa-sisustustyynyliinaa. Olin tässä syksyllä muistellut, että ne olisivat olleet kaikki puhtaanvalkoisia. Yllätyin suuresti, kun viimeinen iskemätön tyynyliina olikin musta. Totesin siinä sitten, että musta toimiikin kieltämättä puhtaanvalkoista paremmin korituolissa, koska tyynyn alla oleva lampaantalja on luonnonvalkoinen. 

Töissä oli kiirettä. Juoksentelin sinne ja tänne. Ilta venähti vielä pitkäksi. Nyt paikalleni pysähtyneenä hytisen ja tärisen kylmästä. Onneksi minulla on lämmin peitto ja kuppi jouluteetä. Herkuttelen tässä samalla anopin kuivaamilla omenansiivuilla.

Joulukauden avaus

 

Joulufiilis on yrittänyt puskea jo hyvän aikaa päälle, mutta olen himmaillut parhaani mukaan. Nyt, kun se saisi tulla ja vallata minut täysin, niin tunnelma on jotenkin lässähtänyt. Se johtunee varmaan tuosta ruman harmaasta kelistä. Tunnelmaa koitan nostattaa joulumusiikilla, kuumalla juomalla ja karkkikepeillä. Apuna on myös mielikuvitus, jolla loihdin ikkunan taakse reilun kokoisia lumikinoksia.

Kaiken lisäksi koko tämä alkanut viikko on niin velvollisuuksien kyllästämä, että tulevien päivien ajattelukin ahdistaa jo valmiiksi. Luvassa on myös yksi velvollisuusluonteinen tapaaminen, jota en mitenkään into piukeana odota. Ilon aiheita täytyy nyt keksimällä keksiä. Jokaiselle päivälle ihan jotain pientä. Jospa tästä viikosta tulee sillä tavalla parempi. Aion ottaa ainakin aikaa itselleni yhden taidenäyttelyn verran. 

Auringonlasku

 

Talvi oli tullut jotenkin huomaamatta. Luullakseni minun yövuorojeni aikana. Valkoinen kaupunki oli eilen auringonlaskun aikaan kovin kaunis. Katseeni kiinnittyi erityisesti vihreisiin havunoksiin, jotka kannattelivat keveitä, lumisia tupsuja. Aamuun mennessä se kaikki oli jo ohi. Kuulin vain, miten vesipisarat putoilivat ikkunapeltiin. 

Tässä taloyhtiössä tee-se-itse -remontointia riittää. Yleisin remontointipäivä on maanantai. Kaikkiaan kolmena edellisenä maanantaina olen kuunnellut remonttiääniä. Olen usein vapaalla juuri maanantaisin, siksi olen pistänyt merkille. Tänään häkellyin täysin, kun kotiuduin ulkoilemasta ja poran surkea veisu kuului jo rappukäytävässä. Vietän tässä sitten rauhaisaa sunnuntaipäivää kotona korvatulppien kanssa.

Kodin keskipiste

 

Uusi kulmasohva vaalentaa kotia tehokkaasti - ja näin pimeään vuodenaikaan kaikki valo on tervetullutta. Entinen sohva oli jo kookas. Tämä on vielä himppusen verran suurempi. Yleensä juon aamukahvia sängyssä. Tänä aamuna oli pakko poiketa tavoista. Uudelta sohvalta käsin aurinkoinen pakkaspäivä näytti huikean kauniilta.

Menin illalla jo hyvissä ajoin nukkumaan. Nukuin tasan tarkkaan tunnin pätkissä ja jäin aamuneljältä valvomaan. Paria tuntia myöhemmin sain taas unen päästä kiinni ja sitten selvisin ylös vasta puolen päivän aikaan. En ymmärrä, miten yövuorojen jälkeinen yö voi olla usein niin vaikea. Voisi kuvitella, että väsyneenä sitä nukkuisi kuin tukki. Onneksi on reilummin vapaata tässä saumassa. Voin opetella taas nukkumista.

Iltalenkki päättyi Naisvuorelle auringonlaskuun ja vaaleanpunaiseen taivaaseen. Pitäisin mielelläni nämä lumet ja pakkaset, mutta tänä iltana lämpö nousee takaisin plussan puolelle. Tuskin maltan odottaa, että pääsen sohjon keskelle tarpomaan.

Nyt kohti kauppaa. Sitten joululaulut soimaan ja lasillinen uuden sadon viiniä. 

Tähdistä kirkkain

 

Kiipeilin ripustamaan uuden joulutähden ikkunaan. Kauniiltahan tuo olisi näyttänyt tuossa makuuhuoneen nurkassakin valoa tuomassa. Olin ostanut jo aiemmin tätä varten ladattavan lampun, jonka laitoin paperitähden sisälle. Hypin miltei ilosta, kun ei tarvinnut viritellä minkäänlaisia sähköjohtoja rumentamaan verhotankoa.

Kaikki ei sujunut tähden kanssa kuin Strömsössä. Sakaroita avatessa tuli pieni repeämä, vaikka yritin olla varovainen. Onneksi sain sen paikattua nitojalla. En aio edes yrittää saada tuota purettua. Ajatuksena on viedä tähti ullakon häkkivarastoon kesäksi.

Sohvan kanssa kaikki meni mallikkaasti. Toimitus tuli ajallaan ja sohva on kauniimpi kuin muistinkaan. Otan kuvia, jahka tulee sopivan valoisa päivä vastaan.

Yövuorot alkavat tänään. Nämä vapaat menivät ihan liian äkkiä. Tuskin ehdin edes ymmärtää koko asiaa. Johtuu ehkä siitä, että maanantai meni täysin asioita hoitaessa. Ensin aamupäivällä minulla oli laboratorioaika (lisää munuaiskokeita), heti siihen perään työterveyshoitajan tapaaminen ja iltapäivällä vielä aika lääkärille.

Ketunmarja

 

Tämän hetken suosikkimukini. Kettuja ja marjoja. Ovatkohan happamia?

Akillesjänteen tulehdus, sanoi lääkäri eilen nilkkani nähtyään. Kotiuduin sieltä treeniohjeiden kanssa. Luvassa on venyttelyä portaissa ja nilkkojen pyörittelyä.

Munuaistietoinen syöminen edistyy. Puoliso kokkasi eilen lisäkkeeksi osterivinokkaita ja ihastuin niihin. Noita tulen laittamaan lautaselleni jatkossakin. Kanaleikkeet leivän päällä ovat vaihtuneet huomaamatta hummukseen ja avocadoon. Kasvisten määrääkin olen lisännyt. Veden juominen sen sijaan tökkii. Joisin mielelläni vain janooni, en tavan vuoksi. Leipä on edelleen täysjyvää ja sellaisena pysyy. Ruisleivän lisäksi olen ostanut vaaleampaa, kauraisaa leipää. Tulisipahan edes vaihtelevuutta ruokavalioon.

Huomenna näihin aikoihin saadaan uusi sohva. Toivon ainakin kovasti näin. Sitä ennen pitäisi pistää osiksi tuo entinen sohva. Se viedään pois samalla reissulla. 

Kyynelehdin pitkään ja vuolaasti luettuani Olga Temosen poismenosta. Muistan Olgan ja hänen lapsuudenperheensä jo kouluajoilta. Pari sisarusta oli minua vanhempia ja Olga minua hieman nuorempi. Kauniita nuoria naisia kaikki. Olgan isänkin muistan hyvin. Tutustuin häneen jatko-opinnoissa, kun hän toimi tietotekniikan opettajanani.

Ensilumen päivä

 

Himmeli on yksi suosikeistani, mitä joulukoristeisiin tulee. Se on ekologinen, yksinkertainen ja kaunis. Kaivoin himmelin tänäkin vuonna kaapista olohuoneen ikkunaa koristamaan. Himmelin valokuvasin vaatekaapin ovea vasten. Voin kertoa, että se on huomattavasti kauniimpi ikkunassa. Etenkin, kun maailma on valkoinen.

Toivoin jouluksi aattoa ja joulupäivää vapaaksi. Harmittelin, että olisiko pitänyt toivoa tapaninpäivä myös. Yllätys oli suuri, kun minulla onkin joulun aikaan yhteensä viikko vapaata. Lähdemme näillä näkymin viettämään suurta sukujoulua Kerimäelle. Sitä ennen aion ottaa ilon irti oman kodin joulusta. Aamurutiineihin tuli sellainen muutos, että kahvin ja kynttilöiden lisäksi nautin Spotifyn joulumusiikkitarjonnasta.

Kuuntelen kirjoittaessani levyä A Very She & Him Christmas. Omasta kirjastosta löytyy myös mm. Aino Venna, Ninni Poijärvi, Rajaton, Club For Five, Sia sekä suuri suosikkini Vesa-Matti Loiri. Tunnelmien kirjo on laaja. Joka fiilikseen löytyy joulumusiikkia.

Viimeistä työpäivää viedään huomenna. Sitten minä jään vapaille. Ihanaa.