Katuremontin jyrällys pihalla muuttuu viikonloppua kohti yhä villimmäksi. Lattian tärinän oikein tuntee jalkojen alla. Kaiken lisäksi astiakaapin astiat kilisevät kaapissa jyrinän tahtiin ja antavat oman lisävärinsä muutenkin meluisalle iltapäivälle. Välillä yläkerran naapuri osallistuu orkesterin soitantaan koputelemalla ja naputtelemalla vasarallaan. Voisiko sitä enää yhtään rentouttavammin vapaapäiviä viettää?
Miehen päässä on ruvennut viiraamaan remonttimelun myötä enemmänkin. Tuossa hän nyt pötköttää vieressä ja katselee kaupungin omakotitalotarjontaa. Huolestuttaa, että mihin tämä hullutus vielä johtaa.
Työkaveri lähetti minulle hetki sitten valokuvan uusista työvuorolistoista. Näyttää siltä, että pääsen kuin pääsekin miehen veljen perheen muuttoavuksi kuun lopussa. Miehellä on syyskuussa lomaviikko ja minullakin on enemmän vapaata juuri silloin. Joku pienen pieni, lähes minimaalinen reissu siihen saumaan passaisi meille molemmille paremmin kuin hyvin. Tässä onkin aihetta haaveiluun lopuksi iltaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti