Monen kiireisen päivän jälkeen ennätin pysähtymään kunnolla ja hengähtämään. Aamulla säntäilin vielä kaupungilla paria asiaa toimittamassa, sitten rauhoituin paikalleni. Kynttilää sytyttäessäni tunsin hetken ajan suurta onnea. Kynttilöiden polttaminen tuo todistetusti iloa tämän pimeän vuodenajan keskelle.
Puoliso puursi päivällä opintojensa parissa, niinpä minä heittäydyin sängylle katselemaan uusinta kierrätyskeskuslöytöäni Helsinki Is My Home. Heli Thorénin kirjoittamassa sisustuskirjassa oli varsin inspiroivia koteja ja tunnelmia. Tuo talvinen ikkunakuva viehätti erityisesti. Tuli ikävä Helsingin kattojen ylle.
Vasen nilkka on ollut kipeä jo jonkin aikaa. Eilen särky oli kovempi ja tunsin kipua myös yöllä. Aamulla tarkastelin nilkkaa lähemmin ja pistin merkille turvotuksen. On siis varattava lääkäriaika ensi viikolle. Sitä ennen koitan selvitä viikonlopun töistä.
Pääni sisäinen levylautanen pyöräytti tänään Hectorin soimaan. "Ensilumi tulee kuudelta. Ja kaikki näyttää jälleen uudelta. Kun ensilumi tulee kuudelta. Ja kaikki näyttää jälleen uudelta. Kun ensilumi tulee kuudelta. Kuudelta. Kuudelta. Kuudelta." Sääkartalla on lumihiutaleita. Aamulla ikkunan takana avautunee uusi maailma.
2 kommenttia:
Kynttilöiden polttaminen tuo paljon iloa! Minä poltan niitä ympäri vuoden lapsuudenkodissa, mutta kotona vain syksystä kevääseen.
Kiinnostavn näköinen kirja. Vaikka luinkin ensin kaksi kertaa väärin (ja tajusin siis myös asiankin väärin; luulin että selaat jotain uutta kierrätyskeskuksen nettisivua)… mikä mua vaivaa?!
Nilkka pahus! Pidän peukkuja, että kipu menee helpolla pois, oitis!
Katsotaan, miten kauan tulen elämään kynttilöiden kanssa. Joulu- ja tammikuun nyt ainakin 🥰
Pitääpä itsekin lukea ajatuksen kanssa, mitä minä olen sinne oikein naputellut...
Nilkka on näin vapailla parempi. Tänään on tullut levättyä urakalla. Nyt vaan pitää muistaa tehdä lääkärin näyttämät treeniohjeet joka päivä.
Lähetä kommentti